Viinin raaka-aineista

{image:text}

Takaisin

HEDELMIEN JA MARJOJEN SOVELTUVUUS KOTIVIINIÄ VALMISTETTAESSA
Suluissa on ilmoitettu hedelmien ja marjojen sisältämä keskimääräinen sokeri- ja happopitoisuus grammoina per kilo. (S = sokeri / H = hapot)

 

HEDELMÄT

Luumu sopii yksinäänkin, mutta lopputulos on parempi käytettäessä yhdessä muiden raaka-aineiden kanssa. Kivet on poistettava ennen käyttöä ja luumut survottava. Luumuviini käy nopeasti, mutta kirkastumisen kanssa voi tulla ongelmia. (S 70-110 / H 10)

Kriikuna sopii makeiden jälkiruokaviinien sekä valkoisten että punaisten ruokaviinien valmistukseen, mielellään yhdessä muiden raaka-aineiden kanssa. Kivet on poistettava. (S 80 / H 10)

Kurpitsa on parasta sekoittaa omenan kanssa. Sopii valkoviinin valmistukseen. (S 15 / H 5)

Meloni käy valkoviiniin ja sherryyn muihin marjoihin sekoitettuna. (S 45 / H 5)


Omena, mieluummin happamat syys- ja talviomenat ovat kotiviinin valmistajan perusmateriaalia. Omenasta tulee hyvää viiniä yksinäänkin, mutta sekoituksissa ja eri lajikkeita sekoittamalla saadaan vähintään yhtä hyvä lopputulos. (S 60 / H 5)

Päärynä on mieto hedelmä, josta on vaikea saada makua irti. Happamista päärynöistä kannattaa yrittää tehdä kuohu- ja valkoviiniä. (S 80 / H 5)

Sitrushedelmät (appelsiinit ja muut) sopivat viineihin harkitusti käytettyinä. (S 20-40 / H 50)

Taateli soveltuu väkevien viinien yhdeksi raaka-aineeksi. Se on maultaan vaatimaton eikä yksinään erityisen hyvä viinihedelmä. Sen suuri sokeripitoisuus on huomioitava lisäsokerin määrässä. (S 640 / H 5)

Viikuna sopii portviiniin, madeiraan, sherryyn tai tokayeriin. Leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Sekoita esim. ruusunmarjoja joukkoon. (S 530 / H 10)


 

MARJAT

Aroniamarja on erinomainen punaviinin raaka-aine. Suositellaan sekoitettavaksi muiden marjojen kanssa ja pakastettavaksi ennen käyttöä. (S 80 / H 10)

Juolukka sopii hyvin viinin tekoon, vaikkakin se on hieman väritön ja vetinen. Käytetään siksi yhdessä muiden raaka-aineiden kanssa. (S 40 / H 10)

Karpalot kerätään myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä (jäätyneenä). Niissä on myös bentsoehappoa. (S 50 / H 15)

Karviaiset, valkoiset ja punaiset ovat erinomaisia marjoja valkoviinin ja jälkiruokaviinien tekemiseen ja sekoituksiin. Karviaiset kestävät hyvin varastointia. (S 60 / H 20)

Kirsikka on viinimarja parhaasta päästä ja sopii hyvin madeira-ja portviinityyppisten viinien raaka-aineeksi.
Mustat ja happamat kirsikat ovat parhaita, koska makeissa puissa ei ole tarpeeksi happoa. Kirsikat huuhdotaan ja siemenet poistetaan. (S 60 / H 10)

Lakka on voimakasarominen marja, käytetään mielellään muita raaka-aineita seuraksi. (S 70-120 / H 30)

Mansikka kelpaa yksinäänkin hyvin, mutta esim. raparperi sopii sen kanssa erinomaisesti. Mansikan maku on voimakas ja mansikkaviini vaatii pitkähkön varastoinnin. Marjojen tulee olla kypsiä, eikä niitä huuhdella, vain pilaantuneet marjat poistetaan. (S 50 / H 10)

Mustikat antavat väriä ja sopivat hyvin sekoituksiin. Mustikka sisältää jonkin verran bentsoehappoa, joka toimii luonnollisena säilöntäaineena. Tästä syystä viini voi olla vaikea saada käyntiin. (S 60 / H 10)

Pihlajanmarjat käyvät lähes kaikkiin viineihin ja sekoituksiin. Vaatii pakastamisen ennen käyttöä. Pihlajanmarjoissa on paljon pektiiniä, varsinkin jos ne eivät ole täysin kypsiä, joten ylimääräinen pektolaasiannos on paikallaan. (S 25 / H 15)

Puolukka sisältää bentsoehappoa, joka pyrkii estämään käymisen, joten ei suositella liikaa puolukkaa sekoituksiin. Puolukka lisätään useammassa erässä viinin jo käydessä. (S 30 / H 20)

Ruusunmarjat (villi sekä puutarha) kerätään kypsinä, jopa hieman ylikypsinä. Ruusunmarja on yksi kotiviinin valmistajan perusraaka-aineista ja sitä käytetään myös kuivattuna. Siemenkodat poistetaan. (S 30 / H 15)

Tyrnimarja käytetään mielellään pakkasenpuremana. (S 30 / H 15)

Vadelma on parhaimillaan sekoituksissa (yksistään käytettynä saatta olla pistävä tai tunkkainen maku). Suositellaan käytettäväksi ylimääräinen annos hiivaravintosuolaa. (S 50 / H 15)

Variksenmarja sopii hyvin viininvalmistukseen. Käytetään kokonaisina. (S 10 / H 5)

Viinimarja, musta ja valkoinen ovat erinomaisia viinimarjoja. Kannattaa sekoittaa muita marjoja mukaan, vaikka mustasta viinimarjasta saa yksinäänkin hyvää viiniä. Valkoherukasta tulee yksinäänkin hyvää valkoviiniä ja se sopii myös hyvin sekoituksiin. Mustaviinimarjan lehtiä kannattaa käyttää makua antamaan ja niitä kannattaa pakastaa tai kuivata talven varalle. (S 60 / H 20)

Viinimarja, punainen on viinintekijän hyvä perusmarja. (S 50 / H 20)

 


MUUT

Rusina sopii erityisesti väkevien viinien valmistukseen. Sen käyttöä suositellaan kuitenkin kaikkiin viineihin, sillä se edistää käymistä. (S 600-700 / H 5)

Raparperi on erinomainen kotiviinin valmistajan raaka-aine. Vain pätkityt varret käytetään (lehdet ovat myrkyllisiä). Varret olisi hyvä kuoria, paitsi jos haluaa viinistä rosén väristä. Käytetään mieluummin alkukesän raparperia, vanhempi raparperi voi antaa viiniin karvaan maun.
Raparperissa on oksaalihappoa, jonka haittavaikutus estetään lisäämällä viiniin viiniliitua tai -kalkkia n. 15g 25 litraa kohden. Näennäisen matala happopitoisuus grammoina per kilo selittyy sillä, että raparperin oksaalihappo on monin verroin muiden hedelmien happoja voimakkaampaa. (S 30 / H 5)

Voikukan keltaiset terälehdet ja seljankukat sopivat hyvin kotiviinin valmistukseen, samoin esim. kehäkukan terälehdet. Kokeile myös eri kukkia pieninä määrinä makuvivahduksia lisäämään. Esim. mesiangervon kukat, ruusun terälehdet jne..

Monia yrttejä voi käyttää antamaan uusia makuvivahteita, esim. sitruunamelissaa.

Rouheet (viikuna, aprikoosi, muskottirusina) ovat täyteläisiä maultaan, mutta niistä tulee hieman enemmän pohjasakkaa.

Tuoremehu on helppotöinen raaka-aine, mutta se ei saa sisältää säilöntäaineita.

Hillojen ja soseiden käyttöä ei yleensä suositella, koska viinin kirkastumisessa saattaa esiintyä ongelmia. Säilöntäaineita sisältäviä hilloja ei saa käyttää.